Kestävää suunnittelua ja sisustamista

Maapallon valtameret ovat täynnä muoviroskaa, sademetsät hupenevat silmissä, meneillään on kuudes  suuri sukupuuttoaalto ja kaiken lisäksi rakas kotiplaneettamme on liian kuuma sekä pahasti pilaantunut. Tämä kaikki on kohta 8 miljardin pään rajan ylittävän ihmiskunnan aikaansaannosta. Ihminen käyttää jo nyt 60 % kaikista maapallon resursseista, kaikille muille lajeille ihminen on armollisesti jättänyt jaettavaksi loput 40 %. Maapallon ekologinen kantokyky ei kestä ihmistä. Maailman ylikulutus päivä, eli se päivä jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, ylittyy vuosittain jo heinä-elokuun vaihteessa. Lisäksi jatkuvan taloudellisen kasvun tavoittelu ja kaiken tuotannon paisuttaminen on johtanut valtavaan jäteongelmaan sekä ympäristön pilaantumiseen. 

Trooppista Amazonin sademetsää.
Kaikkiaan maapallon metsiä häviää vuosittain noin 10 miljoonaa hehtaaria [9].  

Homo sapiens sapiens, onko ihminen viisas ihminen, vai tyhmääkin tyhmempi ihminen, Homo stupidus stupidus, joka kaikessa neroudessaan tuhoaa oman kotinsa sekä kaiken hänen olemassa oloaan ylläpitävän olevaisen. Ihminen itse heterotrofisena lajina ei pysty lähtökohtaisesti tuottamaan yhtikäs mitään, ei sitomaan elossapysymiseen tai liikkumiseen tarvitsemaansa energiaa eikä valmistamaan yhden yhtä raaka-ainetta omasta takaa. Ihminen on taitava valjastamaan kaiken käyttöönsä, mutta ei tässä ahneuden ja kaikkivoipaisuuden huumassaan tajua, että on riippuvainen muista eliöistä, ihan jo hengitysilmasta lähtien. 

4,6 miljardia vuotta vanha planeettamme toimii moitteettomasti; auringonsäteilyä tulee, sitä käytetään ja sitä poistuu, lirosfäärilaatat liikkuvat, vuoret poimuttuvat, kivilajit muodostuvat ja kiertävät, energiavaroja syntyy, vedet kiertävät ja suodattuvat, autotrofit sitovat energiaa muiden käyttöön ja tuottavat happea sitä tarvitseville. Aineet kiertävät elollisten ja elottoman kesken, energia virtaa. Täydellistä, paitsi kun kuvaan laitetaan ihminen, joka on sotkenut olemassaolollaan ja ylikansoittamisellaan sekä ahneella ajattelemattomuudellaan näistä prosesseista jokaisen. 

Ihminen ottaa kallioperästä surutta miljardeja vuosia sitten syntyneet syväkivilajit, kuten graniitin keittiötasoonsa tai kalkkikiven metamorfoosissa syntyneen marmorin kylpyhuoneeseensa. Muovista, tästä kätevästä öljyjohdannaisesta saa kaikkea kivaa, joka sitten hylätyksi tulemisen jälkeen päätyy kasvattamaan valtamerien valtavia muovilauttoja. Tavaran himossa helposti unohtuu, että se muovinen esine, jota himoitsemme ja muka tarvitsemme, on alun perin muinaisten eliöiden fossiileista iskostunutta miljoonien vuosien aikana syntynyttä hiilipitoista ainetta. Nämä pitkäaikaiset hiilen varastot on kohta pumpattu tyhjiin, paitsi napa-alueiden himotut varastot, jotka vielä ovat jään alla - toistaiseksi. Metsä nähdään lähinnä rahan ja raaka-aineiden lähteenä, peritarkoitus on unohtunut aivan. Neliökilometri metsää vapauttaa päivän aikana happea keskimäärin 10 000 kilogrammaa, määrä riittää 10 000 ihmiselle päiväksi [1], mutta mitä sitä ihminen hapella tekee jos saa kauniin eben-puisen patsaan tiikkiseen kirjahyllyynsä. 

Toscanan marmorilouhos.

Ihminen ei ole immuuni itseaiheuttamalleen tuholle.  

Tätä taustaa vasten haluan ja jaksan puhua kestävästä suunnittelusta ja kuluttamisesta ja ajaa kulutuskäyttäytymistä ekologisesti kestävämpään suuntaan. Kuluttaminen kuluttaa luonnonvaroja ja horjuttaa maapallon ekologista kestävyyttä, mutta kuluttaminen on kuitenkin välttämätöntä - ihan jo ihmisen perustarpeiden tyydyttämisen kannalta; jospa kuluttaminen jäisikin vain tähän. En kuitenkaan halua tässä saarnata ja soimata ketään. Eikä tarkoitukseni ole myöskään maalailla kauhukuvia ihmiskunnan autopilotoidusta matkasta kohti omaa tuhoa, vaan yritykseni on tuoda tässä esille vähemmän kuluttavia tapoja kuluttaa ja kestäviä ratkaisuja suunnitteluun ja sisustukseen. Haluan omalla toiminnallani ja tietämykselläni sekä osaamisellani tuoda kestävyyttä suunnittelun kentälle ja ohjata kuluttumamista ja kuluttajien valintoja kestävämpään maapalloystävällisempään suuntaan. 

Miten tämä sitten tapahtuu? Jokainen toimija voi omalla toiminnallaan ja valinnoillaan tukea kestäviä ratkaisuja ja näin edistää kestävää kehitystä. Itse haluan profiloitua nimenomaan kestäviä, vastuullisia ja laadukkaita ratkaisuja tarjoavaksi suunnittelijaksi. Haluan olla ylpeä tekemästäni työstäni - joka suhteessa. Luontoihmisenä ja biologina en voisi muutakaan, omatuntoni ei sallisi luontoa ja ympäristöä turmelevia ratkaisuja ja materiaalivalintoja omassa toiminnassani. Haluan olla osa kestävää kehitystä. Kestävä kehitys, tuo jo inflaation ja viherpesun läpikäynyt termi, tarkoittaa siis globaalisti, alueellisesti tai paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet [6]. Ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Eli ekologisen kestävyyden ohella myös taloudellista sekä sosiaalista- ja kulttuurista kestävyyttä pitää vaalia - tilanne ei ole kestävä jos kaikki osa-alueet eivät toteudu. Näitä tavoitteita on hyvä kunkin toimijan tavoitella ja pohtia omalla kohdallaan. 

Halpa ei ole laadukasta eikä kestävää. Tämä on tosi lähes poikkeuksetta. Halpa ei yleensä ole kestävää myöskään ekologisesti, sillä kestävästi ja ympäristöystävällisesti, vastuullisesti tuotettu tuote tai palvelu vaatii tuottajalta tai palveluntarjoajalta tiettyjen standardien täyttymistä ja vaivannäköä sekä monimutkaisempaa tuotantoketjua kuin mihin halpatuotannossa ylletään. Vastuullisesti tuotettu tuote tai palvelu saa yleensä leiman, niin kuin hyvä oppilas koulussa aikoinaan. Esimerkiksi FSC-merkintä kertoo vastuullisesti tuotetusta metsäteollisuustuotteesta, vaikkapa huonekalusta tai ylipäätään vastuullisesta puutavarasta. FSC (Forest Stewardship Council) on kansainvälinen järjestö, joka toiminnallaan edistää maapallon metsävarojen kestävää käyttöä [2]. Se myöntää tuotteille ja palveluille FSC-sertifikaatteja ja asettaa standardeja tuotteille sekä tuotannolle. Öko-Tex-standardi 100 on puolestaan kansainvälinen testaus- ja sertifiointijärjestelmä, joka kehitettiin rajoittamaan tiettyjen haitta-aineellisten tekstiilikemikaalien käyttöä [3]. Tällä Öko-Tex-merkinnännällä varustetussa tekstiilituotteessa ei ole haitallisia torjunta-aine, raskasmetalli- tai formaldehydijäämiä. Käsi ylös, joka haluaisi itselleen formaldehydillä marinoidut vuodevaatteet!? Niitäkin on kaupan. 

Elämme metsistä. 

Kertakäyttöisyys ja kertakäyttäjät tulisi tuomita pannaan. Tässä maailman ja ihmiskunnan tilassa kertakäyttöisyys on irvokasta, suorastaan rikollista. Tuote saa (tunne)arvoa useammasta käyttökerrasta ja siitä tulee käyttökertojen myötä hyödyllinen, toisin kuin kertakäyttöisestä tai muutamaan kertaan käytetystä tuotteesta. Tuotteen ekologinen tehokkuus voidaan laskea MIPS (Materia input per unit of service) -indeksin avulla. Tämä indeksi lasketaan jakamalla tuotteen käyttökerrat tuotteeseen käytettyjen luonnonvarojen määrällä koko tuotteen elinkaaren aikana. Tämän indeksin avulla voidaan vertailla eri tuotantoprosessien ekologisuutta. Indeksiä voidaan soveltaa yksinkertaisiin tuotteisiin, mutta myös monimutkaisiin tuotantoprosesseihin. Eli esimerkiksi ihmisen eliniän kestävä, paljon käytetty huonekalu, joka mahdollisesti vielä periytyy seuraavalle sukupolvelle, on erittäin tehokas tuote ekologisesti ajateltuna ja muuten ajateltuna positiivisia mielikuvia nostattava. 

Elinkaari-ajattelu tuntuu puuttuvan aika monen kuluttajan ajatusmallista. Kuinka moni tulee tuotetta esim. huonekalua tai vaikkapa lattialaattoja valitessaan ajatelleeksi mistä ovat peräisin tuotteeseen käytetyt raaka-aineet, miten raskas tuotteen valmistusprosessi on ympäristön kannalta, käytetäänkö tuotteen valmistamiseen esimerkiksi paljon makean veden varoja tai jääkö tuotteen jälkeen hakkuuaukea tai kamala avolouhos. Tuleeko mietittyä myöskään sitä, että missä tuote on tuotettu, tuodaanko se rahtina kaukomailta ympäristöä kuormittavalla tavalla vai onko se tuotettu ympäristöystävällisesti naapurissa. Entä tuotteen loppusijoitus sitten? Voiko tuotteen tai sen osat kierrättää? Kierrätetty tuote esim. huonekalu on ainakin viisi kertaa ympäristöystävällisempi valinta kuin uusi. Laatutietoiselle onkin ihanasti tarjolla uudella kierroksella olevia laadukkaita ja valikoituja huonekaluja ja kodin käyttöesineitä. Itse haluan suosia näitä vastuullista kuluttamista edistäviä, kierrätettyjä design/arvohuonekaluja välittäviä osto- ja myyntipaikkoja sekä omissa ostopäätöksissä että myös suositella näitä asiakkailleni ja tuoda suunnitelmiini heidän tarjoamiaan tuotteita. Ainakin nämä ihanat osto- ja myyntipaikat Mjuk, Franckly, Vintiikki ja Gusta Design on hyväksi ja luotettaviksi todentamiani, muutamia mainitakseni.

Tyylikästä - ja kierrätettyä. Gusta Design

Maapallomme on liian kuuma ja tämä johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä troposfäärissä. Kasvihuonekaasupitoisuuksien lisääntyminen tässä alailmakehässä, johtuu pitkälti pitkäaikaisten hiilen varastojen käytöstä energiantuotantoon ja liikkumiseen. Toki muitakin hiilenvapauttajia on, esim. kaatopaikoilta vapautuu metaania, niin kuin vapautuu myös arktisilta suoalueilta ikiroudan sulaessa ilmaston lämpenemisen myötä.  Metsä sen sijaan on hiilinielu, kaiken muun hyvän, kuten raaka-aineiden aittana toimimisen ja mielen virkistämisen, lisäksi. Metsä kasvaessaan sitoo tehokkaasti hiiltä,  mutta kun metsä kaadetaan ja puu käytetään se lakkaa sitomasta hiiltä. Puun polttaminen vapauttaa siinä sidoksissa olevan hiilen. Puu on periaatteessa hiilineutraali, koska se on elinaikanaan fotosynteesissä sitonut hiiltä biomassaansa. Puusta valmistettujen huonekalujen tai muiden sisustustuotteiden kanssa suosittelen peräänkuuluttamaan edelleen FSC-sertifiointia, joka takaa sen, että tämä metsäteollisuustuote on vastuullisesti tuotettu. Moni muu raaka-aine sen sijaan ei ole hiilineutraali, lista on pitkä.

Hiilineutraalius on kenelle tai mille tahansa jalo tavoite, joka voidaan ulottaa kattamaan isoja kokonaisuuksia, kuten koko yritystä, tai vaikka yksittäistä tuotetta. Hiilineutraalin tuotteen (tai yrityksen, kunnan tai jopa valtion) hiilijalanjälki koko elinkaaren aikana on nolla [4]. Myös osa sisustusalan yrityksistä on muuttanut toimintansa hiilineutraaliksi. Esimerkiksi Finnish Design Shop kompensoi päästönsä suojelemalla suomalaista metsää METSO-monimuotoisuusohjelman puitteissa. Metsien suojelu on tehokas kompensaatiotapa ja samalla tulee vaalineeksi biodiversiteettiä. Finnish Design Shopin vastuullisuusohjelma huomioi myös muita YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia kestävyyden osa-alueita. Vastuullisuusohjelmassa huomioidaan myös kiertotalous ja vastuullinen logistiikka, kestävät tuotevalinnat sekä henkilöstön hyvinvointi ja yhteiskunnalliset arvot [5]. Tämä, kestävän kehityksen arvojen mukaisesti toimiminen, on kunnioitettavaa ja edistyksellistä ja se kertoo myös yrityksen laadusta ja arvomaailmasta. 

Finnish Design Shopin vastuullisuusohjelmaan kuuluva lupaus hiilineutraliudesta totutetaan metsiä suojelemalla. 

Ihmisen toiminnasta, erityisesti teollisuus- ja energiantuotannosta, aiheutuu myös valtavat määrät ympäristölle ja terveydelle haitallisia aineita. Nämä haitalliset aineet ovat hitaasti hajoavia ja rikastuvat ravintoketjuissa [7]. Monet sisustamisessa ja remontoinnissa yleisesti käytettävistä tuotteista ja materiaaleista ovat pitkällisen ja monesti ympäristöä kuormittavat tuotantoprosessin tuloksia. Materiaali- ja tuotevalintojen kohdalla valveutunut suunnittelija ja sisustaja osaakin kysyä tuotteiden ympäristöystävällisyyden perään. 

Esimerkiksi monet liimat, lakat ja maalit sisältävät erilaisia liuottimia, jotka ovat epäterveellisiä hengitettyinä ja vaarallisia ympäristöön joutuessaan. Maaleissa on monesti muoviyhdisteitä, akrylaatteja, jotka ovat ongelmallisia ympäristölle ja joista vapautuu huoneilmaan VOC-yhdisteitä. Seinäpinnoille voi valita muovipitoisen akrylaattimaalin sijaan esimerkiksi luonnon raaka-aineista valmistetun ja ekologisen sekä terveydelle vaarattoman kalkkimaalin, jossa ei ole muovisideaineita, ei säilöntäaineita, eikä liuottimia. Lisäksi kalkkimaali on hengittävä ja siitä ei aiheudu päästöjä huoneilmaan. Perinteinen pellavaöljymaali on myös mainio vaihtoehto kaikkeen maalaamiseen sisällä ja ulkona. Maalin sideaineena on puhdas keitetty pellavaöljy, joka on täysin luonnonmukainen ja ympäristölle ja terveydelle vaaraton, hengittävä ja hyvin kosteuden kanssa käyttäytyvä. Myös täysin vesipohjaiset maalit ovat ympäristöystävällisiä. Esimerkiksi ihastuttavat ja ympäristöystävälliset Farrow & Ball maalit sekä tapetit ovat hyvän omantunnon valintoja niin ympäristön kuin terveydenkin kannalta. Näitä ihanuuksia myy palvelualtis Pieni maalikauppa. Farrow & Ball maalit ovat lähes hajuttomia ja VOC-arvot ovat minimaalisia ja lisäksi ne ovat vegaanisia [8]. Alusta loppuun ympäristöystävällisissä Farrow & Ball tapeteissa käytetty paperi on laadukasta ja se on peräisin vastuullisesti tuotetusta metsästä. Lisäksi tapetit ovat vinyylivapaita ja 100% kierrätettäviä. 

Ihanat ekologiset Farrow & Ball tapetit Pienestä maalikaupasta

Toivoa siis on. Vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti toimiminen on useimmiten valintakysymys, ainakin länsimaisen ihmisen kohdalla. Tietoa on saatavilla, samoin paljon erilaisia ympäristöystävällisiä valintoja ja vaihtoehtoja sisustamiseen. Markkinat ovat ohjailtavissa ja ihmiset voivat jaloillaan ohjata markkinoiden suuntaa. Vastuullinen kulutuskäyttäytyminen tukee myös ihmisen omaa hyvinvointia ja terveyttä ja usein se tukee myös pienyrittäjyyttä ja näin yhteisöjen hyvinvointia. Usein tulee myös sivutuotteena vaalineeksi perinnekulttuureja ja paikallisia yrityksiä. Vastuullinen kuluttaminen tukee näin kestävää kehitystä - sen kaikkia osa-alueita.  

Lisää tietoa aiheesta:

[1] Wohlleben, Peter (2015): Puiden salattu elämä. Gummerus, Helsinki (2016)

[2] https://fsc.org/en

[3] https://www.oeko-tex.com/en/

[4] https://www.sitra.fi/

[5] https://www.finnishdesignshop.fi/design-stories/haastattelu/hiilineutraali-finnish-design-shop-syntyy-metsien-monimuotoisuutta-suojelemalla

[6] https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys

[7] https://tukes.fi/

[8] https://pienimaalikauppa.fi/

[9] https://wwf.fi/uhat/metsakato/